Vain kaipuu Sun luokses Luo Sun viimeisen maallisen kehtos, saavun kallehin pään painaen. Sinun rintaasi vasten vain nyyhkien, tunnen edessä lähtös on luo enkelten. Vain kaipuu Sun luokses ei jäljelle muuta, oo jäänyt Sun syksy kun luotain vei. Sieluni tuska ei sammua saata, oi kyynelten virta kun luokses veis. Kätees pienoiseen hellästi rakkain, tartun, tunne et kosketustain. Suloposkias, kutrejas kalleinpain, hyväilen, silti huuliltas ei sanaa vain. Vain kaipuu Sun luokses ei jäljelle muuta, oo jäänyt Sun syksy kun luotain vei. Sieluni tuska ei sammua saata, oi kyynelten virta kun luokses veis. Viulus soinnut on vaienneet, hiljaa, kaipuu soittimen lohduton tuo. Enää kuulee se kaiut nuo kaukaa, siellä mestari taivaisen soiton luo. Vain kaipuu Sun luokses, ei jäljelle muuta, oo jäänyt Sun syksy kun luotain vei. Sieluni tuska ei sammua saata, oi kyynelten virta kun luokses veis. Kaiu ei askel koivikkotiellä, silmäs suruisat iäks  sammuneet. Eivät pienoiset lapsemme siellä, astu, unelmat kauneimmat on rauenneet. Vain kaipuu Sun luokses, ei jäljelle muuta, oo jäänyt Sun syksy kun luotain vei. Sieluni tuska ei sammua saata, oi kyynelten virta kun luokses veis. Kukkalaite rakkaalleni Tanja tyttöseni Kiitos rakkahin hetkistä noista, jotka viettää mä kanssasi sain, nyt kun silmäsi ei enää loista, Sua kaihoten muistelen ain. Tanja tyttöni, kaikkeni mun, vielä kerran kohtaan mä Sun, silloin rakkahin yö katoaa, päivä ikuinen luonasi saa. Mitä sä minus rakastat ? Ja mistä tykkäät ? Mä rakastan sinus hellyyttä, sä oot reilu ja hassu ja tykkään et sä otat toisen heikkoudet huomioon. -Nöpönessusi-  Viimeinen viesti rakkaaltani.  Tanja Niina Johanna Vain kaipuu Sun luokses